Koulua käydään jo!

Kohta on jo kaksi kouluviikkoa syyslukukaudesta takana. Kolmosnelosten korttelissa on tänä vuonna hiukan vähemmän oppilaita kuin viime lukuvuonna, ei enää yli kahdeksaakymmentä vaan reilut kuusikymmentä oppilasta. Opettajien kuorma ei ole vähentynyt, sillä neljän sijasta meillä on nyt vain kolme luokanopettajaa. Heidän lisäkseen on sitten aineopettajia ja eritysopettajia. Hyvin on työ kuitenkin lähtenyt käyntiin, sillä yhden opettajan kommentin mukaan muita merkittäviä ongelmia ei ole ollut kuin elokuiseen hellejaksoon täysin alimitoitettu koulurakennuksen ilmanvaihto. Koronarajoituksia ei ole. Havahduin siihen, että meidän uudet kolmasluokkalaisemme ovat aikaisemmat kaksi kouluvuottaan viettäneet koronarajoitusten alla. Heillä on siis vasta nyt alkamassa elämänsä ensimmäinen normaali kouluvuosi.

Kouluvaarina olen koulussa useimmiten torstaisin. Se oli opettajien toivomus ja sopi minulle oikein hyvin. Viime torstaina esittäydyin korttelimme väelle, josta siis puolet oli kokonaan uusia tuttavuuksia ja toinenkin puoli, nykyiset nelosluokkalaiset aika vieraita, koska vaaripäiväni viime vuonna olivat olleet melko satunnaisia. Kerroin asuvani Uittamolla ja aika moni joukosta kertoi omien isovanhempiensakin asuvan siellä. Taitaa olla tulossa ikäihmisten asuinseuduksi tuo Uittamo, vaikka mekin olemme asuneet siellä vasta 40 vuotta.

Harrastuksistani mainitsin ainakin matkailun. Yksi poika kysyi, monessako maassa olen käynyt. Vastasin, että ehkä noin 18–20 maassa. Se ei hänen mielestään ollut paljon mitään: ”Sinä olet noin vanha ja käynyt noin vähän. Vaikka olen näin pieni, olen käynyt jo 16 maassa.” Mihin vielä poika ehtiikään…

Esittelyssäni kerroin yhden tavoitteeni tälle lukuvuodelle olevan, että oppisin heidät kaikki tuntemaan etunimeltä. Sain siihen hiukan jo harjoitusta, kun kirjoitin työpöytäkarttaan (eli istumajärjestykseen) siitä vielä puuttuneet nimet. Taas huomasin, että nimivalikoima on todella laaja. On siinä minulla opettelemista!

Tiesitkö, että marsu elää keskimäärin neljävuotiaaksi? En minäkään, ennen kuin yksi tyttö sen minulle ruokapöydässä kertoi. Hänellä oli ollut lemmikkinä jo monta marsua. Vieressä istunut poikakin muisti, kuinka heidän ollessaan alemmalla luokalla tyttö oli koulussa kovasti itkenyt ja surrut silloin kuollutta marsuaan. Nykyinen lemmikki oli vahvasti nyt elossa.

Tästä alkavat nelosten puukäsityöt:
Lauta poikki oikeasta kohdasta.

Neljäsluokkalaiset eivät taida tuntea käsitettä ”puujalkavitsit”. Ainakaan yhtään sellaista ei lentänyt ilmoille, kun he aloittivat tämän syksyn puukäsityöt. Tavoitteena on saada aikaan kestävät ja toimivat puujalat. Mittaus- ja sahaushommilla aloitettiin ja laitan kyllä tänne kuvan, kun ensimmäisillä puujaloilla sitten aikanaan kävellään!

Tule kouluvaariksi!

Syvälahden ensimmäisen ja toisen luokan oppilailta puuttuu kouluvaari. Siellä viime vuonna vaarin hommia oli tehnyt mukava aviopari, joka oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton lukumummo- ja -vaaritoiminnasta laajentanut omaa kenttäänsä kaikenlaisiin ”tavallisiin” kouluvaariaskareisiin. Tänä syksynä heistä ei ole kuulunut mitään. Tuon korttelin Elli-ope kyseli minulta, tuntisinko jonkun sopivan. Suoralta kädeltä ei tullut ketään mieleeni. Niinpä sovimme, että julistamme kouluvaarin paikan avoimeksi tässä blogissani:

Pidätkö lapsista? Haluatko tehdä
antoisaa vapaaehtoistyötä heidän hyväkseen? Haluatko olla avuksi ja iloksi sekä lapsille että heidän opettajilleen? Tule kouluvaariksi Hirvensaloon Syvälahden koulun eka- ja tokaluokkalaisille!

Kouluvaarien tavoitteena on edistää lasten kehittymistä oman kouluyhteisönsä aktiivisina, myönteisinä ja muut huomioon ottavina jäseninä, tuottaa lapsille koulutyössä onnistumisen kokemuksia ja toimia kaikille lapsille yhteisenä ja luotettavana isovanhempien sukupolven edustajana.

Työn painopiste on nykypäivässä, siis onnistumiskokemusten tuottamisessa ja yhteisöön kuulumistaitojen kehittämisessä. Tavallisimmin kouluvaari on koulussaan yhtenä päivänä viikossa 4–6 tuntia kerrallaan. Vakiopäivä sovitaan opettajien toivomukset ja vaarin muut menot yhteen sovittaen. Työ tehdään ”ruokapalkalla” ja lounas syödään oppilaitten kanssa ruokatunnilla. (Se on mainio hetki tutustua oppilaisiin paremmin!)

Kouluvaarihakijalta edellytetään yhtä suosittelijaa (vanhempi kouluvaari tms.) sekä puhdasta rikosrekisteriä samalla tavalla kuin kaikilta lasten kanssa työskentelemään ryhtyviltä henkilöiltä, vaitiolositoumusta ja kohtuullista terveyttä. Kouluvaarit ry hankkii rikosrekisteriotteen hakijan suostumuksella. Toistaiseksi kaikki yhdistykseemme kuuluvat kouluvaarit ovat eläkkeellä olevia miehiä. Toimintaan perehdytetään ja usein aluksi on mukana kokeneempi kouluvaari.

Jos tämä iloa omaankin elämääsi tuottava toiminta lasten parissa kiinnostaa, lähetä yhteystietosi osoitteeseeni mauri.kivela@pp.inet.fi  niin saamme prosessin liikkeelle. Jos toiminta kiinnostaa, mutta haluaisit vaariksi johonkin toiseen kouluun, ota siinäkin tapauksessa yhteyttä!