Helinää helskettä, vilinää vilskettä

 Jouluruokaa tarjoo kunnon väki

Muutama päivä ennen syyslukukauden päättymistä koulun vanhempainyhdistys kustansi oppilaskunnan hallituksen jäsenille jouluruokailun. Alakoulun puolella uusia ja vanhoja jäseniä oli yhteensä 18. He olivat saaneet itse valita ruokailupaikan ja valituksi oli tullut Martinmäessä sijaitseva Kuningas Kebab. Fölillä liikuttiin sujuvasti sinne ja takaisin. 

Koulun bussipysäkillä pojat harjoittelivat
bussin rauhallista odottamista
parijonossa, muistaakseni.

Ravintolan valinta osui aivan nappiin. Minulle paikka oli ennestään vieras mutta muistin kyllä lukeneeni sen menestyksestä jossakin Turun Sanomien ravintolatestissä. 

Meille oli varattu oma yhtenäinen tila ravintolasalin reunalta. Tarjoilija, nelikymppinen mies, joka on siellä todella pitkään jo ollut töissä, osasi hienosti ottaa vastaan lapsiasiakkaat ja tilausten tekeminen kävi sujuvasti. Pitkään ei annoksia tarvinnut odottaa. Onneksi minäkin olin osannut tilata niin sanotun lasten annoksen, kun sattumalta olin nähnyt kuinka muutamille miesasiakkaille oli tuotu pöytään oikein semmoinen aikamiesten annos. Lasten annos oli eläkeläisellekin sopivan kokoinen.

Herkkua on siinä monenlaista...

Ruokailu sujui kommelluksitta ja lasten mieltä lämmitti erityisesti tarjoilijan lupaus, että limsoja saa nyt lisäveloituksetta juoda niin paljon kuin haluaa. Moni käytti tarjousta hyväkseen ja kävi hakemassa toisenkin lasillisen. Lapset osasivat tässäkin käyttäytyä hyvin eikä mitään tolkutonta ahneutta esiintynyt. Palasimme täysin vatsoin kouluun ja jatkoimme tulevan joulujuhlaohjelmamme harjoittelemista.

 

Niin hyvä lämmin hellä
on mieli jokaisen

Alakoulun joulujuhlassa kolmosnelosten itse käsikirjoittama näytelmä käsitteli tunteitten hallintaa. Näytelmän nimi oli ”Miälen sopukois”. Esitys oli kuulemma sujunut hyvin jo aamupäivän kenraaliharjoituksissa ja se onnistui myös illalla juhlassa hienosti. Kaikki osasivat vuorosanansa erinomaisesti ja tarina eteni vaihtelevalla rytmillä hyvään loppuun asti. 

Nekin kolmosneloset, joilla ei näytelmässä ollut rooleja näyttelijöinä eikä roudareina, nousivat loppulaulun ajaksi näyttämölle laulamaan yhteistä luokkalauluamme, johon Nikolai-ope oli tehnyt tätä tilaisuutta varten vähän jouluisemmat sanat. (Laulun Raili ja Krisu ovat näytelmämme roolihenkilöitä.)

Kaikki kolmosneloset näytelmämme loppukohtauksessa.

Luokkalaulumme joulusanoin toivotan nyt kaikille blogini lukijoille
oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta:

Aivan kohta jo koittaa joulu,
jää toviksi tauolle koulu.
Voi kaikki murheet unohtaa,
kun joululoma vihdoin alkaa.
Toivotaan nyt kaikille rauhaa,
kun joululaulut täysillä raikaa.
Raili ja Krisu joulua odottaa.

t. Kouluvaari Mauri