Päätöksentekoa ja kevään edistymistä seuraamassa

 Lasten ääni kuuluviin

Kouluvaari pääsi seuraamaan, kun Turun Lasten Parlamentin järjestäytymiskokous pidettiin Työväenopiston luentosalissa huhtikuun alussa. Turun kaupungin sivuilla kerrotaan, että Lasten Parlamentti edustaa turkulaisten alakoulujen oppilaskuntia. Se on lasten näkökulman asiantuntijaelin ja vaikuttajaryhmä. Turun Lasten Parlamentin hallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Hallitus valitaan järjestäytymiskokouksessa suljetulla lippuäänestyksellä yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Ehdokkaaksi voi asettua neljännellä tai viidennellä luokalla Turun alakoulua käyvä oppilas.

Syvälahden ehdokas Einar
piti hyvän esittelypuheenvuoron.

Opiston luentosali oli lähestulkoon täynnä eri koulujen edustajia. Syvälahden joukkueen muodostivat ehdokas, kaksi muuta äänioikeutettua oppilasta, Mirja-ope sekä kouluvaari. Me aikuiset emme saaneet äänestää. Tilaisuuteen toi kaupungin tervehdyksen pormestari Minna Arve. Hän osasi hyvin kertoa esimerkkejä ja keskustella lasten kanssa sellaisista kaupungin palveluista, joita lapsetkin käyttävät.

Parlamentin hallitukseen valittiin 10 jäsentä ja ehdokkaita eri kouluista oli parikymmentä. Jokainen ehdokas vuorollaan sai esittäytyä yleisölle pitämällä lyhyen valmistellun puheenvuoron. Meidän ehdokkaamme Einar esiintyi selkeästi ja hänen puheenvuoronsa oli asiallisesti jäsennelty ja sopivan mittainen. Ei ollut miehen vika, että äänestyksessä ei tullut tarpeeksi ääniä ja hallituspaikka jäi tällä kertaa saamatta. Hänellä on mahdollisuus yrittää ensi vuonna uudestaan.

Syvälahden äänioikeutetut oppilaat Morris, Sara ja Einar odottelemassa kokouksen jatkumista.
Kyllä kouluvaarin työ on mukavaa fiksujen oppilaitten kanssa!

 

Käyttäydy somessa hyvin

Yhtenä aamuna olin valvomassa yhteiskuntaopin kokeita. Minun ryhmässäni oli vain muutama oppilas ja he keskittyivät todella kiitettävästi tehtävämonisteen kysymyksiin. Katselin kysymyksiä ja totesin itsekseni, että aivan nykypäivän perusasioita niissä kysyttiin: Mitä tarkoittaa sosiaalinen media? Minkälaisiin vaaroihin sen käytössä pitää varautua? Mitä teet tai sanot, jos joku näyttää sinulle jostakin toisesta oppilaasta otetun epäedullisen kuvan? Miten nettikiusaamista voi rajoittaa? Vilkaisin saamiani vastauspapereita ja huomasin, että aika hyvin lapset ovat perillä asioista. Hurskas toiveeni on, että he myös toimisivat todellisissa tilanteissa niin kuin ovat nyt vastanneet.

Mikä pronomini on suomeksi?

Suomen kielen tunnilla kiinnitin huomiotani siihen, että sanaluokista käytettiin vain niitten latinasta johdettuja nykynimiä eikä vanhoja suomenkielisiä vastineita. Substantiivit eivät ole enää nimisanoja eivätkä adjektiivit laatusanoja. Suomenkielisistä nimistä lienee luovuttu jo kauan sitten, koska opettajatkaan eivät niitä tunteneet. Minun kouluaikoinani, joista nyt on jo jonkin verran aikaa, kaikilla termeillä oli suomenkieliset vastineet. Pronominit olivat asemosanoja ja numeraalit lukusanoja, verbit teonsanoja ja partikkelit (vai mitä ne nyt ovatkaan) olivat apusanoja. 

Opettajan pyynnöstä kirjoitin sanaluokat suomennoksineen taululle. Nyt sitten Syvälahdessa osataan tämäkin. Joskus, jos en keksi muuta kirjoitettavaa, voisin luetella tässä nominien sijamuotojen suomenkieliset vastineet, joita on 14 kappaletta. Osaan ne, koska olen ne silloin ajanlaskumme melkein alussa joutunut opettelemaan ulkoa (nimentö, omanto, osanto, …). Nykypäivän koululaiset pärjäävät koulussa ihan hyvin, vaikka eivät tämmöisiä litanioita joudukaan opettelemaan. En minäkään muista niitä koulun jälkeen tarvinneeni.

Kun ötökkää tunnistetaan, niin ensin lasketaan sen jalkojen lukumäärä, sitten siivet, Nina-opas neuvoi.

Mikä oli se keltainen kukka
tuolla polun varrella?

Kevät ja kolmosneloset Ruissalossa

Kevään merkkejä on luontokoulu, joka taas pidettiin Ruissalossa, Kasvitieteellisen puutarhan takamaastossa. Kolmosneloset olivat kolmena ryhmänä mainion Nina-oppaan johdolla havaitsemassa kevään tulosta kertovia luonnon ihmeitä. Tutuiksi tulivat polun varrella kukkivat kukat, perhosten ja sudenkorentojen muodonmuutokset ja ötököitten tunnistamiskaaviot. Myös kiva versio geokätköilyharrastuksesta opetti lisää luonnontuntemuksesta. Aikuisten mielestä ilma oli kylmä mutta lapset eivät sitä huomanneet, koska tekemistä ja reipasta liikuntaa riitti.

Ja lopuksi syötiin eväät.

Ei päässyt vilu yllättämään, kun leikkimällä opittiin perhosen muodonmuutosvaiheet.