Kouluvaari myöhästyy heti

Syvälahden välkyt ja tuhattaiturit aloittivat taas!)

Olin varmistanut Turun kaupungin nettisivuilta, että tänä syksynä koulut alkavat 12. elokuuta tasan kello yhdeksän. Päätin tulla kouluun ajoissa, jo puoli yhdeksältä, jotta ehdin hiukan katsella ympärilleni ennen oppilaitten tuloa. Viimeksi olin käynyt Syvälahden koulutalossa sisällä viime maaliskuun viidentenä päivänä ja julkaissut siitä päivästä kertovan kouluvaariblogini otsikolla ”Matikkaa, taidetta ja koronan pelkoa.” Kun nyt tulin koulun ovelle, näin siinä ison lapun: ”Koulu alkaa keskiviikkona 12.8. klo 8.15!”

Onneksi olin myöhässä vain muutaman minuutin ja ehdin hyvin seurata juuri aloitettua nimenhuutoa. Uudet kolmasluokkalaiset ovat minulle täysin uusia tuttavuuksia mutta nykyiset nelosluokkalaiset ovat tuttuja viime vuoden kolmasluokkalaisina. Myös kaikki luokanopettajat ovat uusia. Viimevuotisista opettajista Elli siirtyi opettamaan ykköskakkosia ja muut kaksi vaihtoivat muihin kouluihin.

Koulun olemassaolon kolmas lukuvuosi on nyt alkamassa. Uudet opettajat tuntuivat mukavilta ja helposti lähestyttäviltä, niin kuin Syvälahden koko opettajakunta muutenkin. Opettajista Suvi on ollut täällä alusta asti, Pauliina yhden lukuvuoden ja Sarallekin koulu on jonkin verran ennestään tuttu. Nykyiset kolmasluokkalaiset ovat Suvin ja Pauliinan vanhoja oppilaita ensimmäiseltä ja toiselta luokalta.

Töihin vaan!

Kouluvaarin askareeni alkoivat heti: Kahta oppilasta ei koulupäivän aloitusajan muutostieto ollut tavoittanut ja vähän ennen yhdeksää kävin heidät kummatkin hakemassa pihalta sisälle. Kun kaikki oppilaat olivat paikalla, minä vuorollani kerroin heille nimeni ja lyhyesti siitä, mitä kouluvaari tekee. Lupasin jonakin sopivana ajankohtana kertoa itsestäni lisää ja myös siitä, minkälaista koulunkäynti oli silloin, kun itse olin kolmannella tai neljännellä luokalla.

Mitä lukuvuoden alussa tehdään ihan ensimmäiseksi? Jaetaan oppilaille tarvikkeita tietenkin, kyniä kumeja, viivoittimia ja oppikirjoja. Kun kaikki olivat saaneet tarvitsemansa, aloitettiin syksyn opiskelu kertaamalla matematiikan tehtäviä. Mitä tarkoittaa summa? Entä mikä on erotus? Kaikille tuntuivat nämä käsitteet olevan tuttuja ja kirjan laskutehtäviä pidettiin enimmäkseen helppoina. Ajattelin aikuisen näkövinkkelistä, että on hyvä aloittaa melko helpoilla jutuilla, jotta syksyn ensimmäisistä tehtävistä saa heti onnistumisen kokemuksia.

”Koska saadaan padit?” Kun kuulin tämän kysymyksen, muistin heti viime vuoden neljäsluokkalaisia, joille sama kysymys oli myös ensimmäisen koulupäivän tärkein asia. Nelosethan saavat padinsa omaksi ja onhan se nyt ihan eri juttu kuin käyttää koulun yhteisiä laitteita niin kuin nuo kolmasluokkalaiset. Opettajan vastauksen (vastauksien, sitä kysyttiin monta kertaa) mukaan muutaman päivän kuluttua, kunhan tarpeelliset sovellukset ja asetukset saadaan niihin asennettua.

Koronaa varotaan

Koronapandemia näkyi tarkassa hygieniaohjeistuksessa. Käsiä ohjattiin pesemään vielä useammin kuin ennen, kaiteitten koskettelua piti välttää ja ruokalassa noudatettiin erityisohjeita: Koske vain siihen päällimmäiseen lautaseen, jonka otat itsellesi, levitä voi leivälle omalla veitselläsi, ota kerralla juuri niin paljon kuin syöt ja juot, lisää et voi hakea edes maitoa tai vettä. Kohtuullisen hyvin ruokailu näytti näillä ohjeilla sujuvan. Muitakin ohjeita oli ja muutamat oppilaat käyttivät oppitunneilla maskia.

Mitä teit kesällä?

Päivän viimeisen tunnin ajaksi mentiin pihalle leikkimään tutustumisleikkiä. Jokaiselle jaettiin paperi, jossa oli tehtävä: ”Etsi joku, joka kesälomalla… luki ainakin kolme kirjaa…nukkui teltassa…näki linnunpesän…söi jäätelöä…” Kaksitoista eri asiaa ja jokaisen alle piti löytää sitä tehneen luokkakaverin nimi (kouluvaari ja opettajatkin kelpasivat). Mitä useampi eri nimi, sitä parempi. Aika kului kysellessä nopeasti. Kun kellon viisarit osoittivat tasan kahtatoista, tuli syksyn ensimmäinen koulupäivä täyteen. Tästä on vaarin hyvä jatkaa taas ensi viikolla, pitää vain muistaa tulla ajoissa.